26. helmikuuta 2016

Se julkaistiin!

Oli kiire. Oli ollut lippukunnan vuosikokous. Seuraavana viikonloppuna oli oman lauman retki. Tälle viikolle osui seurakuntaneuvosto. Viikko retkestä olisi lähtö parin viikon työmatkalle Kiinaan ja lippukunnan nettisivut olisi saatava sille mallille, että ne voivat olla pari viikkoa päivittämättä. Mitä teki Riitta? Päätti tehdä paikallislehteen tiedotteen lippukunnanjohtajavaihdoksesta. Ei ilmeisesti ollut vielä tarpeeksi kiire.

Tiedotteen pohjalta kirjoitettu juttu julkaistiin, kun olin jo Kiinassa. Olimme vähän kalliimmassa hotellissa, josta pääsi faceen. Kun tultiin hotellille ja avasin facen, näin ensimmäisenä partiokaverin päivittäneen, kuinka nykyinen ja edellinen lippukunnanjohtaja olivat paikallislehdessä. Oli kuva ja kaikki. Aloin hyppiä riemusta: se meni läpi!

Muistin taas, miksi olen partiossa. Partiossa saa itse päättää, miten tekemisiään priorisoi. Oman tekstin saaminen paikallislehteen ei ole ehkä ammattikirjoittajalle juttu eikä mikään, mutta tällaiselle amatöörille se kyllä on. Sen verran nopeasti sain molemmilta lippukunnanjohtajilta haastattelulausunnot, että tuskin tämä heillekään oli mitätön asia.

Kun töissä on kiire, esimies kieltää ylimääräiset häröilyt. Partiossa taas... partiossa ei saa muuta palkkaa kuin hyvän mielen siitä, että pääsee toteuttamaan itseään. Nämä ylimääräiset häröilyt ovat se, miksi tätä jaksaa. Nettisivujen päivittäminen alkaa näin neljän vuoden jälkeen jo puuduttaa, mutta nämä tämmöiset jutut antavat potkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti