Mikä sillä nyt on?

Jos partiossa ei muuta opi, niin ainakin sille oppii herkäksi, tulevatko ihmiset toistensa kanssa toimeen. Työkaverilta sitä voi sietää aika paljonkin, mutta omaa vapaa-aikaansa kukaan ei pitkään vietä porukassa, jossa ei viihdy. Lippukunnassa tekemättä jäävät hommat tipahtavat aina lopulta lippukunnanjohtajalle. Siinä puuhassa oppii, mikä itse kutakin motivoi ja mikä ei. Se ei tarkoita, että partiossa ei olisi ihmisten välillä kaikenlaista. Usein tämä oppi haetaan ihan kokemuksen kautta. Minäkin tarjosin tällaisen kokemuksen Tarkkailijan lippukunnalle viitisen vuotta sitten, kun olin varma, että minua ei enää tarvita pitämään lastani mukana toiminnassa, vaan hän on kasvamassa osaksi johtajistoa. Sain sopivasta ärsykkeestä adrenaliinipuuskan ja vaihdoin partioasuuni Sähikäisen lippukunnan tunnukset.