21. kesäkuuta 2015

Aurinkoista juhannusta!

Mökillä satoi. Koko porukka, kolme sukupolvea pienissä tiloissa ja alkeellisissa olosuhteisssa. Heti kun sade taukosi, lapset komennettiin pihalle leikkimään ja siitä hyvästä piha muuttui savivelliksi. Otimme veljeni kanssa valokuvia aina, kun aurinko hiukankin pilkahti ja jaoimme niitä facessa. Sehän on se paikka, missä näytetään vain se aurinkoinen puoli omasta elämästä.

Osui juhannukseen toki hyviä hetkiä. Hyvää ruokaa, lasten leikkiä, saunomista, uimista Sähikäisen kanssa, kyläily naapurissa. Sekä poikkeaminen lippukunnan kämpällä kaivoa kurkkaamassa ja pari naulaa repimässä. Silti oli pakko kotimatkalla todeta, että onneksi sitä pääsee taas töihin lepäämään.

Huonoista hetkistä on turha syyttää pelkästään säätä. Pohjimmainen ongelma on, että roolit perheessä on lyöty lukkoon joskus vuosikymmeniä sitten ja niiden päivittäminen vastaamaan nykytilannetta on vaikeaa. Kaupassakäynnit ja ruoanlaitot on jo saatu päivitettyä nykyaikaan, mutta siivouksesta väännetään - varsinkin kun tässä itse kullakin on vähän erilainen käsitys siitä, kuinka siistiä sitä nyt ylipäätään pitäisi olla.

Mitenhän sitä sitten, kun Tarkkailija ja Sähikäinen ovat aikuisia? Millaisiksi meillä roolit muodostuvat? Uskallammeko edes koko suvun voimin juhlia?

2 kommenttia:

  1. Olet pahasti sekoittanut siivoamisen ja yritykset pitää tilat edes jossain määrin viihtyisinä. Ja kurattomina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tarkoitin tuolla sekä ylläpitosiivousta että loppusiivousta. Sitten on vielä se ennaltaehkäisy (ei savisilla kengillä sisään, yms.).

      Poista