19. elokuuta 2012

Antaisit nyt toisenkin!

Tarkkailija on isoveli ja Sähikäinen pikkusisko. Isoveljellä on isoveljen jutut. Niitä ei pikkusisko saa sotkea. Isoveli myös usein komentaa ihan komentamisen ilosta ja vaatii pikkusiskolta mahdottomia. Usein kesken sopuisana alkaneen leikin alkaa äänenpaine nousta. Sitten Sähikäinen ryntää hysteerisenä itkien kohti äidin syliä.

Tässä olisi helppo mennä halpaan ja antaa Tarkkailijalle moitteet pikkusiskon kiusaamisesta. Parempi on kuitenkin ensin kysyä Sähikäiseltä, mitä pahaa isoveli tällä kertaa teki. Kun sanat asettelee näin, niin Sähikäinen kyllä kertoo. Sitten on hyvä kuulla myös Tarkkailijan kuvaus tapahtuneesta.

Siinä se sitten onkin. Kun lapsilta loppuvat sanat kesken, alkaa huuto. Ja itku. Ja kaikki on tietenkin Sen Toisen syytä. Aikuisena tekee mieli mennä pienemmän puolelle, kun näkee miten kovasti tämä haluaa osallistua isomman juttuihin. Tai sitten samaistuu siihen isompaan, joka ei halua päästää pienempää sotkemaan.

Eivät Tarkkailija ja Sähikäinen tarvitse erotuomaria. He haluavat vain tulla kuulluiksi. Eikä sitä tule kuulluksi, jos toinen huutaa vaikka itse huutaisi vielä kovempaa. Kun molemmat ovat saaneet vuorollaan kertoa, miten tilanteen kokivat, se riittää. Jos isoveli on ihan aiheesta pienempää komentanut, tämä tarvitsee syliä, jossa käsitellä pettymyksensä, itkeä itkunsa ja palata leikkiin.

Jos tässä tekee sen virheen, että vaatii aina isommalta "antaisit nyt toisenkin", niin siinä opettaa pienemmälle, että ristiriitatilanteissa saa aina aikuisen puolelleen. Ei tarvitse kuin uhata, että kerron vanhemmille ja isommat tottelevat. Ei pienemmän tarvitse isommalta mitä tahansa sietää, mutta sen näkee sitten kyllä Tarkkailijan ilmeestä, jos Sähikäisen suuttumus on ollut oikeutettua.

2 kommenttia:

  1. Oivaltava näkökulma, kiitos. Tätä odotellaan – meillä toistaiseksi kuopus on vielä niin pieni, että esikoisen leluihin tarttuminen tapahtuu vahingossa, mutta esikoinen tykkäisi silti komentaa että sisällä ei saa kiljua ja ei saa vauva ottaa hänen tavaroita. Pitää muistaa tämä kunhan pienempikin pääsee jutusteluvaiheeseen.

    Pitääkin laittaa sun blogi ihan seurantaan. :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla! Tai siis lukea.

    Olen aina ihmetellyt sitä, kuinka jotkut sanovat vanhemmuuden opettavan työelämässä tarvittavia taitoja. Tähän kirjoitukseen sain pitkään esimiestehtävissä työskenneeltä ihmiseltä kommentin, että tutulta kuulostaa. Alaisilla on jatkuvasti jotain kärhämää, joista he haluavat puhua. He haluavat kuitenkin vain tulla kuulluksi. He eivät missään nimessä halua, että esimies jotenkin asiaan puuttuisi.

    VastaaPoista