Vertaiskenkutusta

Seuraan muutamaa erityislasten vanhempien vertaistukipalstaa. En tiedä, onko seuraaminen järkevää. Periaatteessa on hyvä tietää, että ei ole yksin. Muillakin takkuaa yhteistyö eri Tahojen kanssa, varsinkin koulun kanssa. Yleensä ongelmat ovat vain aika paljon isompia kuin, että tarvitaan rehtorin apua, jotta vanhempainvartin ajankohta saadaan sovituksi. Isoin yksittäinen ongelma tuntuu olevan siinä, että ADHD:ta ei koulussa pidetä kroonisena sairautena, johon auttaa lääkitys ja kuntoutus, vaan kurinpidollisena ongelmana. Toinen iso ongelma on lasten leimautuminen häiriköiksi.

Viimeisin lukemani tapaus oli sellainen, jossa lapsi oli unohtanut aamulla ottaa lääkkeet. Sattuuhan sitä. Jos kyse olisi ollut allergialääkkeestä, lapsi olisi saatettu lähettää joko terveydenhoitajalle tai kotiin lääkkeensä ottamaan. Kun kyse oli ADHD-lääkityksestä, toimittiin toisin.

Lapsi oli kyllä lähetetty kotiin, koska koulunkäynnistä ilman lääkitystä ei tullut mitään. Tämä oli kuitenkin käsitelty kurinpidollisena toimenpiteenä "opetuksen epääminen loppupäivän ajaksi". Kun lapsi oli joskus aikaisemmin unohtanut lääkkeensä, oli pistetty paremmaksi. Koululta oli tehty lastensuojeluilmoitus. Veikkaan, että tällöin lastensuojelusta oli annettu koululle palautetta, että heillä on kyllä ihan riittävästi tekemistä ilman tällaisia tapauksia.

En yhtään epäile, etteikö lapsi menisi sietämättömäksi ilman lääkitystä, mutta unohdus mikä unohdus. Aika harva muistaa aina kaiken. ADHD-lapset ja heidän vanhempansa saavat jatkuvasti niin paljon negatiivista palautetta, etten tiedä, onko pohjimmainen syy sietämättömään käytökseen kuitenkaan se ADHD. Voisiko pohjimmainen syy olla siinä, että lapsi kokee, että kaikki suhtautuvat häneen vihamielisesti? Mitä siinä sitten edes yrittämään.

Toinen aika yleinen valituksen aihe tuntuu olevan, että erityislapsi saattaa saada syyt päälleen aina, kun jotain ikävää tapahtuu. Pahimmillaan syyt menevät erityislapselle jopa silloin, kun hän ei ole ollut lainkaan paikalla, on saattanut olla jopa koulusta poissa. Tästä minulla on jopa ihan omakohtaista kokemusta. Sähikäinen nimittäin heitteli yhden päiväkotikaverinsa päälle hiekkaa. Tämä heitti takaisin, Sähikäinen heti kantelemaan ja toinen lapsi joutui pyytämään anteeksi. Onneksi pikkuneiti on vielä niin viaton, että kertoi tästä suorituksesta kotona. Seuraavana päivänä päiväkodissa käytiin läpi, mitä oikeasti tapahtui ja kuka aloitti.

Yhtä kaikki, vertaistukipalstan lukeminen... usein lukiessa alkaa kenkuttaa, että kaikenlaisia ihmisiä sitä opettajina työskenteleekin. Kyse on todennäköisesti yksittäistapauksista: ei näillä palstoilla onnistumisista kerrota, vaan tukea haetaan silloin, kun homma ei toimi.