25. lokakuuta 2015

Pieni, mutta tärkeä

Kun on päässyt seurakuntaneuvostoon, sitä saa totisesti varoa sanojaan. Tuumasin huomanneeni seurakuntaneuvostossa, miten pieniä ne partiolaisille isot asiat kuitenkin seurakunnassa ovat. Ei olisi pitänyt sanoa. Ne nyt kuitenkin ovat tavattoman tärkeitä niille tuhannelle ihmiselle, jotka vuosittain partiotoimintaan tässä seurakunnassa osallistuvat. Vaikka seurakunnassa säästetään, säästöjä ei haeta toimintamäärärahoista. Ne ovat isoja asioita saajilleen, mutta pieniä antajalleen. Isot säästöt haetaan ihan muualta: kiinteistöistä ja henkilöstöstä.

Seurakunta muodostuu lukuisista pienistä, mutta tärkeistä asioista. Miten sitä laulussa sanotaankaan:"Ihmisiä on kuin muurahaisia... jokainen ihminen on laulun arvoinen." Siitä tässäkin on kysymys. Ei seurakuntaneuvosto, yhteisestä kirkkovaltuustosta puhumattakaan, voi joka asiaan puuttua. Eikä haluakaan. Hallintoelimissä tehdään isot linjaukset ja viranhaltijat hoitavat loput.

Kun tehdään säästöjä, on tärkeää huolehtia siitä, ettei toiminta halvaannu. Mistään tilasta ei voi luopua ennen kuin kaikelle siellä tapahtuvalle toiminnalle löytyy jokin toinen sopiva tila. Kiinteistöistä ei oltaisi luopumassa, jos ne olisivat koko ajan täynnä toimintaa. Näin ei kuitenkaan ole. Henkilöstön määrä on myös vähentymässä, mutta esimerkiksi sijaisia edelleen nimetään, jos työtehtäviä ei voi tai kannata jakaa muille työntekijöille hoitaa hommaa vapaaehtoisvoimin.

Partiolle kukaan ei halua pahaa, mutta kun säästetään, niin virheitä voi tulla. Alunperin halusin ja pääsinkin seurakuntaneuvostoon siksi, että sitä kautta pääsee huolehtimaan siitä, ettei silkasta tietämättömyydestä johtuen tehtäisi tyhmiä säästöpäätöksiä. Sellaisiakin oli jo keritty nähdä. Ne korjattiin nopsaan, kun partiolaiset nostivat äläkän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti