18. heinäkuuta 2017

Mitä partiossa tehdään?

Nuorena oli hyvin vaikea vastata lyhyesti kysymykseen siitä, mitä partiossa tehdään. Kerran jopa kannoin suorituskirjan kouluun. Nykyään vastaus tulee työkavereille helposti: partiossa opetellaan olemaan toisten ihmisten kanssa. Tähän työkaverini, ekaluokkalaisen äiti, vastasi, että partiossa kaikki tosiaan tehdään aina ryhmässä, ei koskaan yksin. Partiokaverini siihen, että ei ole ajatellut asiaa, mutta näinhän se on. Olisi ihan mahdotonta ajatella partiotaitokisaa, jossa kilpailisivat vartioiden sijaan yksilöt. Kolme on ihan ehdoton minimi.

10. heinäkuuta 2017

Jaksaakohan se?

Kun Tarkkailija siirtyi sudenpennusta seikkailijoihin, oli edessä jotain pelottavaa. Ei tietenkään Tarkkkailijalle vaan minulle, äidille. Jännitin ennen syksyn ensimmäistä seikkailijaretkeä, mutta se hoidettiinkin siellä ilman rinkkaa. Jännitin vähän vähemmän ennen omaa laavuretkeä, kun käveltävää matkaa oli alle kaksi kilometriä. Se sujuikin ongelmitta. Kevään retkeä ei tarvinnut jännittää, kun sitä ei siellä ollut ollenkaan. Kesäleirillä se olisi edessä. Sillä pelottavalla jutulla oli nimikin. Sitä sanotaan haikiksi. Ilmoitin heti ensimmäisessä suunnittelukokouksessa, että hoidan seikkailijoiden haikin. Silloin voin peittää hermoiluni ja suunnitella reitin ihan itse.

4. heinäkuuta 2017

En oo rahaa käyttänyt.

Olen syksystä saakka kaikki vapaahetket kiertänyt maita ja mantuja puhelin kädessä öttiäisiä metsästäessä. Stoppeja on tullut pyöriteltyä myös töissä tauoilla. Matkalla lounaalle osuu useampi stoppi ja gymi. Uusissa paikoissa tulee aina tarkastettua ja kierrettyä stopit ja gymit. Siitä hyvästä on tullut käveltyä jokunen ylimääräinen askel. Ja käytyä hierojalla valittamassa somekättä. Kokonaissaldo on positiivinen. Olen siksi muutaman pelikolikon ostanut ihan rahallakin.