13. huhtikuuta 2015

Lensi maahan...

Partiolaisen ihanteena on kunnioittaa toista ihmistä, rakentaa ystävyyttä yli rajojen ja etsiä elämän totuutta. Tätä mielenkiintoista elää todeksi perheessä, jossa äiti on seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkkovaltuuston varajäsen, isä taas ei kuulu kirkkoon ja pitää itseään uskonnottomana. Tämä ei ole mikään uusi juttu, vaan tiesimme jo naimisiin mennessämme, mihin ryhdymme. Vaikken pidä itseäni tyypillisenä uskovaisena, pidän itseäni reilusti kristittynä. Mies taas erosi kirkosta jo nuorena aikuisena eikä pidä itseään kristittynä. Tarkkailija on jo alkanut ymmärtää, että tämä on sellainen asia, missä vanhemmilla ei ole yhteistä linjaa ja että hänen pitäisi valita puolensa. Vai onko?

12. huhtikuuta 2015

Liikaa vaakoja

Sähikäinen siirtyi luistelussa eteenpäin, seuraavaan ryhmään. Osasin odottaa, että vaihto ei suju täysin kivuttomasti. Vaikka Sähikäinen on meistä neljästä joustavin, niin kyllä hänelläkin on melkoinen muutosvastarinta aina päällä. Tuomio uudesta ryhmästä on, että siellä tehdään ihan liikaa vaakoja. Lisäksi ollaan sitä mieltä, että kolmas harjoituskerta viikkoon on ihan tyhmä. Kuitenkin treeneistä tullaan ihan tyytyväisenä ja liikkeitä esitellään kotona innostuneesti.

6. huhtikuuta 2015

Tästähän saa ideoita

Kun Tarkkailija aloitti päiväkodissa, manasin ensimmäiset vuodet työntekijöiden yhteistyökyvyttömyyttä. Kaikkiin pyyntöihin, toiveisiin ja ehdotuksiin tuli vastaukseksi narinaa resurssipulasta. Sitten tulivat erkkajutut ja yhteistyö alkoi sujua. Sähikäisen kanssa minun piti olla se helppo äiti, joka ei koskaan esitä mitään erityistoiveita, vaan jolle kelpaa kaikki. Ei se ihan niin mennyt. Ensinnäkin Sähikäisen ryhmissä toteutettiin pyytämättä monet sellaiset jutut, jotka Tarkkailijan aikaan olivat aivan liian vaikeita toteuttaa. Toisekseen, kun keskusteluyhteys saatiin toimivaksi, niin se sitten myös toimii. Se toimii jo melkein liiankin hyvin.

2. huhtikuuta 2015

Ei voi jättää vanhemmille

Piti oikein hieraista silmiä, kun luin Kotimaasta juttua seurakuntien varhaiskasvatuksesta. Siinä todettiin, että nyky-yhteiskunnassa kristillistä kasvatusta ei voi jättää kotien ja koulun vastuulle, vaan seurakunnan on jatkossakin järjestettävä sellaista toimintaa lapsille, joka vetää väkeä ja joka sitoo lapsiperheitä kirkkoon. Kirjoittaja oli omassa seurakuntayhtymässään varhaiskasvatuksen johtaja, mutta juttu olisi voinut olla minun näpyttelemäni. En minäkään tässä olisi, jos en olisi lapsena ja nuorena hyviä kokemuksia seurakunnasta.

1. huhtikuuta 2015

Otetaas rauhallisesti

Meillä oli sellainen hammaslääkärikäynti Tarkkailijan kanssa, että olen kyllä tosi iloinen siitä, että hän on nepsyilijäksi vielä helppo tapaus. Käynti oli kauniisti sanottuna levoton, puhelin soi kolmesti, oikomishoitoa varten suuta kuvattiin ja lopuksi otettiin vielä kipsimuotit. Hammaslääkäri oli ihana sydämellinen ihminen, joka puhui paljon ja nopeasti. Tarkkailija taas jännitti kipsimuotteja ja ilmoitti kotona pitävänsä suunsa tiukasti kiinni, jos sitä yritetään.