30. lokakuuta 2013

Luovaa ongelmanratkaisua

On taas julkaistu tutkimustuloksia, joiden mukaan älykkyys ja motoriikka korreloivat. Tekisi mieli väittää huuhaaksi moisia tutkimuksia: Tarkkailijalla matematiikkaa eriytetään ylöspäin ja liikuntaa alaspäin. En kuitenkaan väitä. Kahden lapsen äitinä näen näillä asioilla yhteyden, vaikka luontaiset taipumukset ja lahjakkuus määrittävätkin suoriutumisesta isoimman osan. Liikkuminen kehittää paitsi motoriikkaa myös älyä.

24. lokakuuta 2013

Se on perinne!

Nepsyilijän on hyvä harrastaa partiota. Ensinnäkin, jokaisessa kokoontumisessa on selkeä rakenne alkumenoista iltapiiriin. On helppo pysyä kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Partiolaisilla on myös omat tapansa. Perinteensä, jotka toistuvat samanlaisena vuodesta toiseen. On partiolaisten yhteisiä tapoja ja lippukuntien omia perinteitä. Meillä on laulettu "Ilta pimenee" 70-luvulla ja lauletaan edelleen.

22. lokakuuta 2013

Hyvä äiti synnyttää

Yksi asia, mitä en ole oikein koskaan ymmärtänyt, on se, miten synnytystapaa tai synnytyksessä käytettyä kivunlievitystäkin pidetään jonkinlaisena hyvän äidin mittarina. Tarkkailija oli Tarkkailija jo syntyessään. Synnytys käynnistyi, mutta sitten ei mitään tapahtunut. Paitsi, että minä koin olevani kipeä ja kätilöt auliisti lievittivät kipua. Parisenkymmentä tuntia säädettiin kaikenlaista. Lopulta kätilö totesi, ettei tästä nyt mitään tule, haki lääkärin ja minut kyyditettiin leikkaussaliin.

21. lokakuuta 2013

Eppäs saa mua kiinni!

Kun Sähikäinen oli vuoden ja Tarkkailija neljän ja kun kävin sanomassa Tarkkailijalle, että kohta lähdetään, Sähikäinen ryntäsi heti ovelle. Siinä meni sitten oma aikansa, että Tarkkailija sai palikat päässään sellaiseen järjestykseen, että myös lähdettiin. Tätä sanotaan siirtymätilanteiden vaikeudeksi ja sitä on todella vaikea selittää sellaiselle, jonka lapsille siirtymätilanteet eivät ole vaikeita. Lähes jokainen lapsi vetkuttaa lähdössä, mutta siirtymätilanteiden vaikeudessa on kyse ihan muusta. Lapsi ei yksinkertaisesti kykene lähtemään liikkeelle. Yhtä kaikki, kun Sähikäinen oli kolmen ja Tarkkailija kuuden, Sähikäinen oli jo oppinut, että siitä kun äiti alkaa puhua lähtemisestä, menee varsin pitkään ennen kuin oikeasti lähdetään.

20. lokakuuta 2013

Äläs nyt yritä

Olimme risteilyllä. Edellisellä kerralla oli yövytty laivalla kaksi yötä ja käyty maissa. Nyt käytiin vain Tukholman satamassa kääntymässä. Sähikäinen protestoi. Hän oli odottanut kahden yön reissua. Tuumasin lapsille, että minä sitten aina unohdan selittää Sähikäiselle, mitä milloinkin on suunnitteilla. Tarkkailija siihen, että hän aina kuuntelee, mitä me aikuiset juttelemme ja tietää siksi, mitä tapahtuu. Minä siihen muistelemaan, miten tarkasti kaiken aina hänelle selitin, kun hän oli Sähikäisen ikäinen, koska muuten olisi tullut sellainen raivari, ettei mitään rajaa. Sähikäinen tämän kuultuaan veti naamansa nurin päin ja alkoi itkeä sydäntäsärkevästi.

14. lokakuuta 2013

Punainen kortti!

Päiväkodilla on otettu käyttöön käytöksen liikennevalot. Ne roikkuvat työntekijöillä kaulassa. Vihreää näytetään, jos halutaan vaivihkaa kehua, että nyt menee hyvin. Keltaisella varoitetaan ja punainen pysäyttää toiminnan. Tänään olivat askarrelleet liikennevaloja kotikäyttöön. Sähikäinen pisti ne päiväkodista lähdettäessä toimeliaana kaulaan. Tuumasin, että noilla voikin näyttää Tarkkailijalle, jos hän alkaa liikaa ärsyttää.

13. lokakuuta 2013

Pääsisikö lomalle?

Joka syksy sama valitus. OAJ valittaa, kuinka lapset jäävät koulussa jälkeen, kun vanhemmat ottavat omia lomia. Edunvalvontajärjestönä he ovat huolissaan ennen kaikkea siitä, että tämä teettää opettajilla ylimääräistä työtä ja vaivaa. Eikä siitä edes makseta ylimääräistä. Pitäähän näille lapsille kertoa, mitä koulussa tehdään näiden poissaolojen aikana. Minusta sellaisilla, joilla itsellään on pelkästään kesälomaa kymmenen viikkoa ja jotka eivät koskaan joudu pähkäilemään, miten lastensa hoidon koulujen loma-aikoina järjestävät, ei oikein olisi varaa valittaa tällaisista asioista.

9. lokakuuta 2013

Minähän osaan puhua lasten kanssa

Tajusin jossain vaiheessa iltapäivää, että nyt on iltapiirin puheenaihe miettimättä. Sitten se jäi jonnekin mielen pohjalle. Unohtui. Yhtäkkiä tajusin, että laumailta oli jo menossa ja edelleen oli iltapiiri miettimättä. Jostain pitäisi kuitenkin lasten kanssa puhua. Mutta mistä? Lapset olivat totutun riehakkaita. Osa. Toiset taas rauhallisempia. Kokoontuminen oli aloitettu käymällä läpi säännöt. Päätin kokeilla, mitä siitä tulee, jos kynttilänvalossa kysyn, mitä tehdään jos joku ei noudata sääntöjä.

7. lokakuuta 2013

Syyllinen olo

Huomasin, että Tarkkailija oli koulussa opetellut Isä meidän -rukousta. Oli opetellut, mitä tarkoittaa synti, mitä kiusaus. Myöhemmin... Tarkkailija oli hölmöillyt, oli joutunut kiusaukseen ja tehnyt tuhmuuksia. Lapsen koko olemuksesta näki, että tuntui pahalta. Kerroin hänelle salaisuuden: kun minulla on tuollainen olo, minä rukoilen. Isä ei usko, että Jumalaa on edes olemassa, mutta kummasti se rukoileminen vain auttaa. Tarkkailijan ilme kirkastui, hän puki pyjaman päälleen ja lähti iltapalalle.