29. syyskuuta 2013

Mutta maine kasvaa

Ennen Sähikäisen syntymää pidin itseäni kovastikin hyvänä kasvattajana. Tarkkailijan kanssa oli omat kommervenkkinsa, esimerkiksi jokailtainen siirtyminen pyjamaa pukemasta iltapesulle piti hoitaa kontaten ja Elefanttimarssia laulaen, mutta aina löytyi joku selviytymiskeino, jolla päästiin eteenpäin. Tarkkailijan kanssa oli helppo liikkua ihmisten ilmoilla. Kerran istuttiin kolmatta tuntia huoltoasemalla syömässä nakkeja ja ranskalaisia, mutta ikävää huomiota hän ei puoleensa vetänyt. Niin ravintolassa kuin erilaisissa tilaisuuksissa istuttiin rauhallisesti tarkkailemassa. Kun Sähikäinen syntyi, illuusio särkyi.

25. syyskuuta 2013

Yhteinen linja olisi niin tärkeä

Joskus muinoin uskoin, että olisi kovasti tärkeää, että vanhemmilla olisi perheessä yhteinen linja. Se on kuulemma lapsesta hämmentävää, jos vanhemmilla on erilaiset rajat ja säännöt. Yleensä tämä vielä tulkitaan niin, että se, joka pitää rajat ja säännöt tiukempina, olisi automaattisesti oikeassa. Vuosia sitten totesimme, ettei tämäkään meillä toimi. Me olemme kaksi erilaista ihmistä. Me pidämme eri asioita tärkeinä. Lapsetkin ovat päässeet hämmennyksensä yli ja pystyvät elämään sen asian kanssa, että äiti ja isä nyt vain ovat erilaisia ja toimivat monissa asioissa eri tavoin.

22. syyskuuta 2013

Niille, joilla on...

Sanassakin sanotaan, että niille joille on, annetaan, niiltä joilla ei ole, otetaan pois sekin, mikä heillä on. Ja tähän suuntaan maailma tosiaan on menossa - enkä tykkää tästä yhtään. Reilu viikko sitten juttelin yhden yksityisen perhepäivähoitajan kanssa siitä, mitä päivähoito-oikeuden rajaaminen heidän kohdallaan tarkoittaa. Heillähän ei voi olla kuin kokoaikaisia lapsia. Totesin, että kyllä joku hänen asiakkaistaan saattaa olla valmis maksamaan kokopäivähoidosta, vaikka siihen ei enää saisikaan yksityisen hoidon tukea.

18. syyskuuta 2013

Minä, imetysfanaatikko

Useimmat asiat äitinä olisin voinut tai voisin tehdä paremmin, ainakin, jos olisin toisenlainen ihminen. Yhdessä asiassa koen kuitenkin onnistuneeni täysin. Imetyksessä. Kumpaakaan muksua ei täysimetetty puolta vuotta, mutta suositusten mukaisesti kuitenkin. Tulkitsen nimittäin suosituksia niin, että jos yli nelikuinen muksu omin käsin vetää ruokaa suuhun ja syö sen hyvällä halulla, hän on valmis kiinteisiin. Sanovat, että kyllä korvikkeellakin kasvaa ihan kelpo vekaroita. Aivan varmasti kasvaa, mutta imetyksen sujumisesta äiti saa sellaista tyydytystä, mitä ei mitenkään muuten saa.

16. syyskuuta 2013

Aikuinen tarvitsee rajoja

John Emerich Edward Dalberg Acton on sanonut: "Valta turmelee ja täydellinen valta turmelee täydellisesti" ("Power corrupts; absolute power corrupts absolutely"). Niinpä on äärimmäisen tärkeää, että aikuisten vallankäytölle pistetään rajat. Puhutaan sitten perheestä, työpaikasta, yhdistystoiminnasta tai valtionhallinnosta. Kukaan ei saisi päästä sellaiseen asemaan, että saa huseerata liian vapaasti. Lapsille rajojen pistäminen on helppoa, mutta aikusten kanssa on jo paljon monimutkaisempaa.

11. syyskuuta 2013

Rutiinit ovat tärkeitä lapsen arjessa

Saatiin kutsu päiväkodin vanhempainiltaan. Tulee sosiaalityöntekijä puhumaan. Esittelyssä lukee: "Kiristääkö lapsen uhma ja kiukuttelu pinnaa kotona?" Eipä juuri. Normaalin lapsen normaali tahtoikä on pikku juttu, kun on kasvattanut yhden erityislapsen koululaiseksi. "Miten asettaa rajoja lapselle?" Samalla tavalla kuin aikuisillekin. "Rutiinien merkitys lapsen arjessa?" Kerronko...? "Mistä saan tukea omaan vanhemmuuteeni?" Netistä, kirjoista, seurailemalla ammattilaisia. Kysyin omilta työntekijöiltä, että kannattaako minun tulla. Kannustivat tulemaan vasta tämän puheenvuoron jälkeen. Jos tulen paikalle ja puhuja pysyy "parenting for dummies" -tasolla, on liian suuri vaara sille, että alan huudella hävyttömyyksiä takarivistä.

10. syyskuuta 2013

Ei ymmärrä

Toisten perheiden ratkaisuja on joskus vaikea ymmärtää. Yksi ei ymmärrä, miksi joku vie isomman lapsen päiväkotiin, vaikka on itse vauvan kanssa kotona, toinen ei ymmärrä, miten joku raatsii viedä yksivuotiaan päiväkotiin. Minä taas en ymmärrä, miten joku jaksaa olla vuosia lasten kanssa kotona tai miksi jotkut lapset viedään heinäkuussakin päiväkotiin, vaikkei ole ihan pakko. Kun olin vielä lapsi, minulle opetettiin, ettei pidä tuomita toista ennen kuin on kulkenut vuoden hänen saappaissaan. On helppo tehdä omasta elämästään normi, sulkea silmänsä siltä, miten erilaisia me ihmiset olemme. Asiat harvoin ovat ihan sitä, miltä ne näyttävät.

8. syyskuuta 2013

Väsyttääkö?

Työkaverilla on Tarkkailijan ikäinen lapsi. Kun lapsillamme oli suurin piirtein vuoden verran ikää, tämä kävi työmatkalla. Lähtö oli aamulla varhain, paluu yömyöhällä. Seuraavana päivänä hän tuumasi töissä, että aikaisemmin hän olisi ollut tällaisen reissun jälkeisenä päivänä töissä aivan tööt. Nyt ei ollut juuri eroa normaaliin työpäivään. Niinpä niin, pienten lasten vanhemmat ovat aivan järjestään väsyneitä. Kun sitten lapset alkavat yönsä nukkua, väsymys yleensä helpottaa. Erityislapset väsyttävät vanhempiaan erityisesti. Heidän kanssaan täytyy vääntää monista sellaisistakin asioista, mistä tavallisten lasten kanssa ei tule ongelmaa, ja se jatkuva vääntäminen on uuvuttavaa. Parempi on silti olla valittamatta väsymystä, jos epäilee lapsensa kehityksessä jotain ongelmaa ja haluaa saada siihen apua.

1. syyskuuta 2013

Pitikö tehdä toinen lapsi, jos ei jaksa kahta hoitaa?

Mies on pari päivää kysellyt, millainen sää siellä Riitta-planeetalla on. Olen ollut vähän poissaoleva. Olen pyöritellyt mielessäni, mitä mieltä olen siitä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajoittamassa. Meillä kaikkein vaikeimmat ajat Tarkkailijan kanssa osuivat siihen vuoteen, kun Sähikäinen oli vauva. Hän oli Sähikäisen syntyessä kolmen, täytti neljä, kun palasin töihin. Hän oli kokopäivähoidossa ja se oli meidän pelastuksemme. Vauva-aika on rankkaa esikoiselle, joka ei kestä yllättäviä tilanteita, ja niitähän vauvan kanssa tulee väistämättä. Monta päivässä. Esimerkiksi Sähikäisen herääminen päiväunilta niin, että se keskeytti yhteisen lukuhetken, saattoi aiheuttaa silmittömän raivarin, joka kesti ja kesti.