30. maaliskuuta 2014

Oletko aikuinen?

Päiväkodissa ei ole tätejä. Päiväkodeissa on aikuisia. Minä olen kasvanut sellaisessa maailmassa, missä täti ja setä ovat kunnioittavia nimityksiä sekä vieraille aikuisille että sukulaistädeille ja -sedille. Omat tätini kuuluvat Beatles-sukupolveen ja heistä olen aina käyttänyt vain etunimeä, mutta isotädit ovat aina olleet nimenomaa tätejä. Pelkän etunimen käyttö on tuntunut jotenkin epäkunnioittavalta. Tarkkailija ja Sähikäinen kutsuvat myös isotätiään nimenomaa tädiksi. Hämmentävän moni silti kokee tädittelyn jotenkin loukkaavana. Päiväkodissa tädin korvaaminen aikuisella aiheutti tässä yhtenä päivänä hilpeän kohtaamisen vieraan lapsen kanssa.

28. maaliskuuta 2014

Ihan samanlaisia aikuisia

Meidän laumassamme on johtajina tällä hetkellä kolme aikuista ja tarpoja. Tarpoja menee aika usein komentamaan villeimpiä poikia ja hyvä niin. Häneltä se sujuu. Kun viimeksi pojat eivät heti uskoneet, huusin pojille, että kun tämä tarpoja tulee komentamaan, niin tilanne on vakava ja että on paree totella. Tottelivat. Sudenpentujen on turha kuvitella, että vaikka yksi on muita selvästi nuorempi, häntä ei tarvitsisi totella. Hän on yksi johtajista ja sen mukaan mennään.

17. maaliskuuta 2014

Lastenkasvatuksen 42

Sain 42-vuotislahjaksi Janna Rantalan kirjan Äiti, älä tottele! (kaiken maailman kasvatusoppaita). Kirjan viesti on, että kasvatusoppaita ei pitäisi tarvita. Tarvitaan vain reilu suhde lapseen. Juuri näin. Käytännön toteutus... se ei aina olekaan niin yksinkertaista. Kirja on kuvaus yhdestä päivästä, kaikista siihen osuneista konflikteista ja niiden herättämistä ajatuksista. Äidillä on mennyt edellinen ilta pitkäksi ja päivä alkaa kello 6.19, kun perheen alle kouluikäinen tytär pukenut äidin korkokengät jalkaansa, tuhrinut naamansa meikillä ja pyytää äitiään leikkimään prinsessaa. Mies taas on sitä mieltä, että kun hän hoiti edellisenä päivänä ja iltana lapset, niin hän voikin lähteä aamupäivällä pitkälle lenkille. Tarvitseeko kertoa enempää?

15. maaliskuuta 2014

Legotko rajoittavat mielikuvitusta

Ennen kuin meillä oli lapsia, ajattelin, niin kuin moni muukin tuntuu ajattelevan, että nyky-legot ovat aivan liian valmiita. Vanhat peruspalikat olivat paljon parempia: niistä pystyi rakentamaan mitä hyvänsä, kun taas nyky-legot on suunniteltu johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Nykyään ajattelen, että tuollaisia ajatuksia viljelevät vain ne, jotka eivät tiedä yhtään mitään lapsista. Lego-elokuvassa... seis nyt tulee SPOILEREITA.

14. maaliskuuta 2014

Kuka välittää lahjakkaista lapsista?

Menin lukemaan lahjakkaista lapsista kertovaa blogia. Sen mukaan heikoimpia tuetaan, on tehostettua ja erityistä tukea, mutta kukaan ei huolehdi lahjakkaista. Hetkinen! Ei se, että on tehostetun tuen piirissä, sulje pois erityislahjakkuuksia. Tarkkailijalla on matematiikkaa eriytetty ylöspäin ja hän on menossa musiikkiluokalle, vaikka hän on tehostetun tuen piirissä. Jo ensimmäisissä neuvolaan lähteneissä papereissa hänen todettiin olevan tietojensa puolesta aivan eri tasolla kuin useimmat samanikäiset lapset.

13. maaliskuuta 2014

Tämäpä tuli äkkiä!

Tarkkailijalla on ollut käytössä vanha linux-läppäri, joka toimii jos toimii. Yleensä kyllä toimii, mutta ei aina ja sitten alkaa huuto. Arvokasta tietokoneaikaa menee ihan hukkaan, kun kone ei käynnisty tai kun se ei mene nettiin. Niinpä päätimme ehdottaa, että Tarkkailija ottaisi käyttöönsä isänsä vanhan tabletin. Mies olisi sen eilen laittanut kuntoon, mutta ei sitten viitsinyt, kun poika sanoi tiukasti ei. Tänään sain sitten kuulla, että olin ymmärtänyt koko asian aivan väärin, että Tarkkailija olisi ihan ehdottomasti sen tabletin halunnut.

10. maaliskuuta 2014

Vertaiskenkutusta

Seuraan muutamaa erityislasten vanhempien vertaistukipalstaa. En tiedä, onko seuraaminen järkevää. Periaatteessa on hyvä tietää, että ei ole yksin. Muillakin takkuaa yhteistyö eri Tahojen kanssa, varsinkin koulun kanssa. Yleensä ongelmat ovat vain aika paljon isompia kuin, että tarvitaan rehtorin apua, jotta vanhempainvartin ajankohta saadaan sovituksi. Isoin yksittäinen ongelma tuntuu olevan siinä, että ADHD:ta ei koulussa pidetä kroonisena sairautena, johon auttaa lääkitys ja kuntoutus, vaan kurinpidollisena ongelmana. Toinen iso ongelma on lasten leimautuminen häiriköiksi.

9. maaliskuuta 2014

Kunhan muistat omasi

Lähdimme lasten kanssa kaupungille. Lähtö oli taas totuttua säätämistä. Pitää etsiä tavaroita ja ainakin Sähikäinen kehittää jotain hulvattoman hauskaa tai muuten vain tärkeää, kun pitäisi vetää haalaria päälle. Yhtäkkiä huomasin, että Tarkkailijahan oli lähtenyt jo edeltä alakertaan. Ihan erikseen käskemättä. Eikä häntä ollut tarvinnut juuri hoputtaa. Mekin sitten perässä. Oli lompakko ja oli elokuvaliput. Kun päästiin puoleen väliin kohti bussipysäkkiä, Tarkkailija sanoi ottaneensa bussilippunsa mukaan. Gulp!

6. maaliskuuta 2014

Ei se osaa edes siivota

Tänään oli kololle tuotu oikein kukkia. Siellä oli ollut siivoustalkoot. Minä en osallistunut, mutta kun palautin sudenpentujen laumaillan jälkeen tavaroita kololle, oli puutyöhuone jo siivottu. Sieltä oli roinan alta paljastunut aika kiva iso huone. Olen minäkin järjestänyt siivoustalkoita, mutta eivät vahtimestarit minun siivoamisteni jälkeen ole kololle kukkia tuoneet. Minulta kun eivät nuo käytännön hommat oikein... perheemme on kotisiivousyrityksen kanta-asiakas.

5. maaliskuuta 2014

Tänne tullaan, kun on lapsia

Kun odotin Tarkkailijaa, lomamatka vei Ranuan ohi. Pysähdyimme syömään ja mieli teki eläintarhaan. Todettiin siinä sitten, että jos ei nyt kumminkaan. Tällä lomalla tehdään aikuisten juttuja, koska niitä ei sitten useampaan vuoteen. Tänä talvena päätettiin sitten viettää hiihtoloma Ranualla. Ajomatka oli vielä siedettävä ja eläintarhaan piti päästä. Tärkein kimmoke oli kuitenkin se, että siellä oli lunta. Piti päästä hiihtämään.