29. joulukuuta 2014

Piti tehdä lapsia

Tänään katselin Tarkkailijaa, joka oli käpristyneenä kirjan kanssa sohvalla: "Se on mun poika. Se lukee jo toista kertaa yhtä mun lempikirjoista." Sitä ennen se oli pelannut konsolipeliä yhdessä isänsä kanssa. Joululomalla on useampana iltana katsottu sellainen elokuva, josta kaikki tykkäävät. Kyllä tämän vuoksi kannatti tehdä lapsia. Kannatti jaksaa ne rankat vuodet, kun lapset olivat ihan pieniä. Kun piti kiinnostua asiosta, jotka eivät yhtään kiinnostaneet. Ne ovat olleet opettavaisia vuosia: olen oppinut, miksi rakennustyömaat ovat kiinnostavia.

28. joulukuuta 2014

Armoa aikuisille

Ennen enkelikirkon alkua pappi mietti sakastissa, että aika paljon on paikalla lapsia, mutta hän on suuntaamassa puheensa aikuisille. Tuumasin, että on joka lapsella mukanaan joku aikuinen. Samalla palasi mieleen elävästi päiväkodin joulujuhla kolmen vuoden takaa. Juhla pidettiin seurakuntatalolla ja juhlan lopussa puhui pappi. Lapsille. Se on paha paikka kelle tahansa puhua lapsille, kun varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat ensin panneet parastaan. Puhe oli... mietin jälkeen päin, että kun sali oli täynnä pienten lasten vanhempia, niin papin olisi ilman muuta pitänyt puhua heille.

Uskotaanko teillä?

Aina silloin tällöin minulta kysytään, uskotaanko meillä joulupukkiin. Tapaan vastata, että meillä pidetään sadut ja uskonasiat erillään. Sain ajatuksen lapsuudenkodin naapureilta, helluntailaisilta, joiden perheessä isä esiintyi pukkina ja aina lopuksi riisui lasten nähden joulupukin asun eikä se lapsia lainkaan haitannut. Tämä on tietysti vain puolet totuudesta: mieheni on uskonnoton ja vähintään yhtä haluton luomaan tai ylläpitämään uskoa joulupukkiin. Niinpä meillä ei puhuta kurkkivista tontuista, vaan sanottiin suoraan, että joulutorilla on myynnissä pieni vaaleanpunainen jäähypenkki ja jos ei tuo mussutus lopu, niin sellainen voi hyvinkin löytyä pukinkontista. Kerran erehdyttiin sanomaan jotain risuista, mutta lapset vain alkoivat suunnitella, mitä kaikkea niistä voi askarrella.

25. joulukuuta 2014

Vain kaksi valitti

Kolmisen vuotta sitten pappi kommentoi jälkeenpäin Sähikäisen käytöstä joulukirkossa, että vain kaksi seurakuntalaista oli valittanut. Muutama muu oli taas puolustanut. No, Sähikäinen oli kahden eikä oikein voinutkaan odottaa, että hän joulukirkon jaksaisi hiljaa paikallaan. Nyt Sähikäinen on viiden ja taas oltiin joulukirkossa: papin mukaan hänen tanssinsa oli ollut alttarilta katsottuna oikein sievää. Ei se Sähikäinen oikeastaan ollutkaan ongelma: hän jätti kengät penkkiin ja vaeltaessaan penkkien välissä lauloi muiden mukana antaumuksella: "Jossakin äiti, lasta seimeen kapaloi!"

24. joulukuuta 2014

Dagen efter

Tarkkailija syntyi joulun alla. Kun on viettänyt jouluyön synnytyslaitoksella, vanhan joululaulun, Jouluyö, juhlayö, sanat saavat aivan uuden merkityksen. Mutta muuttui sitä muukin. Kun synttäreitä vietetään 22. päivä, niin aatonaattoa vietetään ja jouluun valmistaudutaan "dagen efter" -tunnelmissa. Varsinkin, kun jouluateriaa emme syö kotona ja tänä vuonna laatikoiden tekemisen hoitivat Saarioisten ja Joulutorin äidit.

8. joulukuuta 2014

Laulelevat sulosti

Kun minä olin päiväkodissa, meillä oli hyvin, hyvin uskonnollinen lastentarhanopettaja. Hän luki aamupiirissä Kristityn vaellusta ja kertoi ruokailussa pelottavia tarinoita. Jokaisen tarinan pointti oli jotakuinkin, että jos uskot, niin pelastut, jos et, niin käy hyvin, hyvin huonosti. Kristityn vaellus ei todellakaan ole mikään kuusivuotiaille tarkoitettu kertomus ja tarina Lootin vaimon muuttumisesta suolapatsaaksi aiheutti painajaisia. Kaikeksi onneksi minulla on ollut paljon parempiakin kokemuksia kristityistä, mutta uskon, että nämä tällaiset opettajat ovat saaneet paljon pahaa aikaiseksi.

3. joulukuuta 2014

Naiselle rajat

Hesari otsikoi tänään provosoivasti. Psykologi kehotti miehiä pistämään naisilleen rajat. Sisäinen feministini huutaa... mutta kun se psykologi taitaa olla ihan oikeassa. En pystyisi jakamaan elämääni nössön miehen kanssa. Seurusteluntapaiset loppuivat lyhyeen aina, kun huomasin miehen seisovan asennossa, jos vähänkin ärähdin. Sitten kohtasin lasteni isän.