5. joulukuuta 2012

Omat eväät!

Meille on tulossa kylään kasvissyöjä ja maitoallergikko. Eri persoonissa ja toinen on lapsi. Kyselin ideoita tarjoomuksista ja sain yhden maitoallergikon isältä varsin yllättävän vastauksen. Maitoallergisen tai tämän äidin kuuluu tarjoutua tuomaan kyläpaikkaan omat eväät. Vastasin, että kun meille tulee vieraita, niin minä hoidan tarjoilut ellei sitten erikseen sovita nyyttäreistä.

Onhan se tavallaan kohteliasta, että tarjoutuu tuomaan omat eväät, jos tavallinen ruoka ei sovi. Mutta sitten taas. Varsinkin allergiset lapset joutuvat usein katsomaan vierestä, kun muut herkuttelevat. He joutuvat usein pettymään huomatessaan, ettei pöydässä ole taaskaan tarjolla mitään heille sopivaa. Ja sama pätee aikuisiinkin, ei tämä ole sellainen asia, johon täysin tottuu, vaikka sen kanssa oppiikin elämään.

Jos ruokavalioista tietää ajoissa, ei niiden huomioiminen ole suurikaan ponnistus. Kaupassa täytyy syynätä tuoteselosteet ja siinäpä se. Viikon ruokalistan suunnittelu on jo hankalampaa, jos joitakin oleellisia ruoka-aineita puuttuu, mutta kylävierailu on vain kylävierailu. Yhden superallergikon kanssa olen päässyt toteuttamaan itseäni, kun on parista ruoka-aineesta täytynyt kehittää jotain juhlavampaa, mutta näin pahat allergiat ovat jo hyvin harvinaisia.

Oikeastaan omien eväiden tuominen viestittää sitä, että erityisruokavalioiden huomioiminen on vaikeaa ja että esimerkiksi maidoton ruoka on sellaista, mitä ei normaali ihminen syömään pysty - tai jos pystyykin, niin hyvää se nyt ei ainakaan ole. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

5 kommenttia:

  1. Kiitos tästä näkökulmasta! Itse tällä hetkellä moniallergikon äitinä (imetysdieetillä) mun on vaikea aina välillä muistaa, että monet ihmiset tosi mielellään näkee vaivaa vieraiden eteen. Ainakin silloin, jos kysyvät, että hei mitä te nyt syötte ja mitä teille voi tarjota. Tiedän omastakin puolestani, että kun tulee erikoisruokavaliovieraita, niin se oikean reseptin etsiminen jotenkin hykerryttää.

    Ja sitten toisaalta tästä omasta näkökulmasta se menee herkästi siihen, että no kyllä mä voin omat eväät ottaa, kun en halua olla vaivaksi. On tosi vaikea muistaa, että ilolla tarjottu vaivannäkö on myös kohteliasta ottaa vastaan. :)

    VastaaPoista
  2. Entisen superallergikon äitinä kuskasin omat eväät joka tapauksessa, ihan vaan varalta ja salaa. Muutaman kerran on emäntä etukäteen tarkkaan tiedustellut allergiat ja luvannut laittaa allergiavapaata ruokaa. Sitten on yhdessä ihmetelty kuinka maitoallerginen ei voi syödä ruokaa/leivonnaista, jossa on esim. voita, kun sehän on vaan "70% pelkkää rasvaa". Ja napero katsoo vierestä kun muut syö pullaa ja kakkua. Maidoton ja laktoositon on ikävä kyllä monelle myöskin edelleen synonyymeja.

    VastaaPoista
  3. liina: juu, varmasti kannattaakin, jos ei tiedä kokemuksesta, että emäntä oikeasti erottaa maidottoman laktoosittomasta. Ja vaikka osaisikin, niin minulle on aina silloin tällöin käynyt, että olen hyvin tutun ihmisen erityisruokavalion yksinkertaisesti unohtanut, jos vieras ei ole jotenkin kautta rantain ottanut asiaa puheeksi ennen vierailua.

    Nolointa minusta on kuitenkin se, miten moni ammattilainenkaan ei osaa. Joitakin vuosia sitten seurasin myötähäpeää tuntien, kuinka kahvilassa nuori työntekijä sanoi iäkkäälle miehelle, ettei heillä valitettavasti ole mitään maidotonta, mutta että nämä kaikki ovat laktoosittomia ja jatkoi tyrkyttämistä, kun tämä jo oli sanonut, etteivät ne käy.

    Minä olen oppinut ottamaan ruokavalioasiat vakavasti partiossa (yllätys, yllätys): kun on keskellä ei mitään vieraiden lasten ja nuorten kanssa ei todellakaan halua, että joku saa pahan allergisen reaktion. Jos kahdeksanvuotiaan repusta löytyy adrenaliikynä ja äiti kertoo ennen retkeä, että seitsemänvuotias pikkusisko osaa sitä tarvittaessa käyttää, niin tyhmempikin tajuaa, ettei kyse ole mistään pikkujutusta.

    VastaaPoista
  4. Riitalla on kyllä tämä puoli hallussa! :) ja kiitos

    VastaaPoista
  5. Kiitos :) Muutenhan minä en ole mikään kummoinenkin emäntä. Retkillä ovat jopa 12-vuotiaat (ikään kuuluvaan suorasukaiseen tapaan) todenneet, että Riitta voi keskittyä kurkun pilkkomiseen, he hoitavat maustamiset ja muut vaativammat jutut.

    VastaaPoista