3. lokakuuta 2015

Pitääkö kilpailla?

Minulla on ristiriitainen suhde partiotaitokisoihin. Kun en yhtään tykkää kilpailemisesta, minusta kilpaileminen ei oikein kuulu partioon. Partiossa toimitaan yhdessä ja opetellaan, miten toisten kanssa ollaan. Toisaalta taas tykkään kovasti olla partiotaitokisojen rastilla. Lähden aina mukaan, jos vain tilaisuus annetaan. Kisan seuraaminen tuomarineuvostossa oli ikimuistoinen kokemus.

Partiotaitokisoissa minua viehättää loppuunsa viilattu organisaatio, joka tosiaan toimii. Jokaisella on oma paikkansa kokonaisuudessa. Rastilla yksi ottaa ilmoittautumiset, toiset hoitavat tehtävän suoritukset ja viimeinen ottaa poistumisilmoitukset ja toivottaa hyvät matkat. Rastipäällikkö katsoo päälle ja toimii linkkinä organisaatiossa ylöspäin. Jos jossain on hämminkiä, on tuomarineuvosto ja kisan johtaja viivana paikalla. Kärjen ja hännän sijainti tiedetään, samoin jos jossain on jonoa. Kilpailukeskuksessa on paljon väkeä ja melkoinen härdelli, mutta kaikki saavat ruokansa, tulokset lasketaan ja aikanaan kisa päättyy. Jokaisella on oma paikkansa, kaikki ovat yhtä tärkeitä ja johtaminen on vain tehtävä muiden joukossa, oli sitten kyse rastipäälliköstä tai kilpailun johtajasta.

Oikeastaan parasta tässä on kuitenkin se, että vaikka kyse on kilpailusta, kilpailijoille kyse on hauskanpidosta. Aika harva ottaa kisaamista kovin tosissaan. Olin tällä kertaa rastilla, missä tehtiin solmuja. Solmut ovat minun erikoisosaamisalaa, joten ilmoitin heti rastipäällikölle, että minut kannattaa pistää arvostelemaan tuotoksia. Kovin hyvin eivät kilpailijat vielä solmuja osanneet, mutta se ei tuntunut haittaavan.

Rastilla totesin heti, että tämä on kasvatusjärjestö. Ei ole oleellista, että kilpailijat osaavat solmuja, vaan että he oppivat jotain. Niinpä paitsi arvostelin solmut asteikolla oikein/väärin, kerroin myös mitä olisi pitänyt tehdä tai mikä meni pieleen. Ennen kaikkea kerroin seikkailijoille, mihin mitäkin solmua käytetään. Kerroin, miksi rusettisolmu eli merimiessolmu nykäisymutkilla aukeaa pyöreissä kengännauhoissa, mutta kestää litteissä, mihin tarvitaan jalussolmua ja miksi kerrattua jalussolmua sanotaan lippusolmuksi. Kerroin B-P:n partiopojan kirjasta löytyvän tarinan siitä, miksi pelastusköyteen pitää tehdä silmukka paalusolmun avulla ennen kuin köyden heittää. Kerroin, miksi ompelulangan päähän on hyvä tehdä umpisolmun sijaan kahdeksikko, milloin tarvitaan kerrattua kahdeksikkoa.

Osa seikkailijoista kuunteli opetusta kiinnostuneina, osa vain siksi, ettei päässyt pakoon. Varsinkin ne, jotka osasivat mutta joiden osaaminen oli kovin ulkoaopetellun oloista, selitykset miten ja miksi tuntuivat uppoavan.

1 kommentti:

  1. Voi, kirjoittelisitko nuo tiedot tänne? Tai vinkkaa jos jossain päin nää on jo dokumentoituna. Nim.merk haluaisin osata solmuni paremmin.

    VastaaPoista