19. elokuuta 2014

Noin paljon aikuisia!

Lippukuntaamme on tullut viime vuosina niin paljon aikuisia, että sitä muut kadehtivat. Tässä tilanteessa on vaikea valittaa johtajapulaa, mutta se pula on silti ihan todellinen. Vaikka aikuisia on tullut paljon, nämä aikuiset ovat enimmäkseen ns. mammakaartia. He ovat mahdollistamassa omien lastensa harrastusta. Ei heistä ole ihan mihin hyvänsä pestiin.

Olen mielessäni jakanut partiota harrastavat aikuiset kahteen ryhmään: mammakaartiin ja jääriin. Jäärät ovat niitä, jota ovat toimineet samassa lippukunnassa pitkään ja heitä pitää partiossa mahdollisuus kehittää itseään ja toimintaa. Mammakaarti taas tulee partioon lastensa perässä: heitä pitää partiossa mahdollisuus järjestää omille lapsille mielekästä toimintaa. Ryhmät ovat osittain päällekkäisiä: minä kuulun molempiin. Jostain syystä partiota harrastavat isät eivät oikein tykkää, jos heidän sanoo kuuluvan mammakaartiin...

Joskus muinoin tavattiin sanoa, että partiossa vain kaksi asiaa on vapaaehtoisia, liittyminen ja eroaminen. Tämä voi toimia nuorten tai jäärien kanssa, mutta se ei todellakaan toimi mammakaartin kanssa. Ei aikuista ihmistä voi noin vain määrätä luotsiksi, jos hän on halunnut aloittaa yhteisen harrastuksen omien sudenpentuikäisten lastensa kanssa. Siksi lippukuntaa voi vaivata johtajapula, vaikka listoilla olisi kuinka ja paljon sudenpentujen vanhempia.

Mammakaartilainen voi kasvaa jääräksi, mutta se vie aikaa. Jäärä on valmis aina uusiin pesteihin, jos kokee ne sopivan haasteellisiksi tai muuten kiinnostaviksi. Minä olen ottanut tarpojaluotsin pestin siksi, että meidän tarpojaosastomme antaa sopivaa haastetta, sopivaa vastapainoa työlle ja perhe-elämälle. Murrosikäisten kanssa toimiminen on nyt minun oma juttuni, kun omat lapset ovat vielä paljon pienempiä.

5 kommenttia:

  1. No mutta onko sitten myös kolmas ryhmä? Me paikkakuntaa vaihtaneet aikuiset, joilla ei ole omia lapsia, mutta jotka haluaa mukaan toimintaan uudellakin paikkakunnalla. Tosin näyttää pahasti siltä, ettei meitä sitten kaivata mihinkään mukaan, mikä on oikeasti sääli, kun on 25 vuoden kokemus takana, ja ihan takuulla tietoa ja taitoa.

    Toisaalta kun on niitä mammakaartilaisia paljon, niille voi lykätä paljon sudarihommi, ja jäärät voi hoitaa muita juttuja. Toki sudarijuttuihinkin tarvitaan muutama kokenut jäärä... toivottavasti teillä on niitä jääriäkin tarpeeksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki ovat tietenkin tervetulleita, mutta ainakin omat muille paikkakunnille muuttaneet vanhat partiokaverini ovat vaihtaneet lippukuntaa vasta siinä vaiheessa, kun omat lapset aloittavat partion.

      Poista
    2. Hmm... ja edelleen.... minusta lippukunnasta toiseen siirtyneet aikuiset, jotka harrastavat partiota itsensä eivätkä lastensa vuoksi, lasketaan jääriksi.

      Poista
    3. Hmm, mielenkiintoinnen määrittely jäärästä - minä koen sen jääriksi sellaiset aikuiset, jotka harrastavat partiota itsensä eikä lasten vuoksi.
      Kaikkia aikuisia tarvitaan. Toiset johtavat/ohjaavat ja toiset mahdollistavat muuten vaan. Mammakaartilaiset pitää altistaa partiokärpäsen puremille ja heistä voi kasvaa johtajia. Itse olen ajatellut että näiden mammakaartilaisten tulee saada kiksejä eli mielihyvää partiosta. Niitä saadaan esim. yhteisöllisyydest ja onnistumisista - kuten lapsetkin saavat. Mutta kaikista mammakaartilaisista ei tule johtajia/ohjaajia kuten ei kaikista lapsistakaan.
      t. vanhaparta

      Poista
    4. Jep, juuri näin.

      Minä olen mukana useammassakin lasteni harrastuksessa äitinä / huoltajana. On selvää, että ne harrastukset (ainakin useimmat niistä) loppuvat minultakin heti, kun lapsia ei homma nappaa.

      Poista