5. kesäkuuta 2014

Noin iso lapsi potalla

Pakkailen tässä Suurjuhlaa varten. Pari päivää tiivistä ohjelmaa. Lapset mukana. Ja Sähikäisen potta. Olen tässä pitkin kevättä miettinyt, että pitäisi pyytää päiväkodista, että opettaisivat pikkuneidin käymään pikku pytyn sijasta isolla. Pyytämättä jäi yhdestä hyvin yksinkertaisesta syystä. En olisi kuitenkaan tehnyt kotona tämän asian hyväksi yhtään mitään. Meillä on vain yksi pytty, joten on varsinkin aamuisin näppärää, että edes yksi meistä käyttää vielä pottaa. Jos en tee itse asialle mitään, ei ole reilua pyytää apua.

Tarkkailijan opettaminen potalta pytylle oli aikoinaan melkoinen ponnistus. Iso ammottava reikä ja jalatkaan eivät ulotu lattiaan. Päiväkodissa hän ei suostunut istumaan edes pikkupytylle. Kun Sähikäinen oli päiväkodissa vielä pienten puolella, nämä opettivat kaikki lapset käymään pikkupytyillä. Oli pakko kysyä, että ovatko varmistaneet, että myös kaikki pojat uskaltavat sille tarvittaessa istua. Ei ole yhtään kiva pantata koko päivää työntekijöiden ajattelemattomuuden vuoksi, niin kuin Tarkkailijan kanssa pääsi käymään. Hän kertoi kotona, että hänen pottansa oli viety pikkulapsille. Seuraavana syksynä erityisryhmässä vaadin ja sain Tarkkailijalle potan takaisin. Vähän sielläkin työntekijä nikotteli, mutta kun kuuli, että meillä oli putkiremontti menossa eikä koko asunnossa ollut ollut pariin kuukauteen ollenkaan vessaa käytössä, kehotukset opettaa lapsi pytylle loppuivat.

Sähikäisen kanssa on siinä mielessä helppoa, että hän sentään pytylle suostuu istumaan, vaikka sitten välttämättä mitään ei tulekaan. Viime kesänä jo muutamalla lomareissulla potta jätettiin majapaikkaan, mutta sitten mentiin partioleirille. Pytyllä käyminen oli sellainen ohjelmanumero, että totesin heti, että bajamaja ei ole tällä leirillä meidän juttumme. Arkena taas. Homma toimii näinkin. Tarkkailijasta jo tiedän, että kyllä se lapsi joskus vielä potastaan luopuu.

Että joo, jos näette viikonloppuna Kouvolassa naisen, jonka repusta roikkuu potta, tulkaa tervehtimään. Onneksi se potta on sentään partion sininen.

4 kommenttia:

  1. Meillä myös edelleen potta käytössä, kun se iso posliiniallas pelottaa.
    Onneksi meillä päikyssä ovat asiasta samaa mieltä: parempi pissa potassa kuin tappelu pöntön äärellä ja pisut housussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Olin vielä tuolloin Tarkkailijan pottaepisodin aikaan liian kiltti, yhteistyöhaluinen ja pyrin välttämään konflikteja. Sittemmin olen oppinut, että eivät ne työntekjät rikki mene, vaikka äiti on tarvittaessa jämäkkänä.

      Poista
  2. ja kun minä olen niin suunnattoman onnellinen potasta...nyt 3.5v ei huuda vaippaa tai tee asioitaan potan viereen lattialle seisten, kun on päättänyt olla tarpeeksi vanha ja iso että voi tehdä asian potalle tai pönttöön (tuli sentään molemmat kerralla). kun vielä hetki sitten, (uskohan meinasi kyllä jo loppua... )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin! Tuo potalleoppiminen on se paljon isompi kehitysaskel.

      Poista