Kyllä läksyt pitää tehdä

Tarkkailijan kanssa siirtymiset ja varsinkin liikkeellelähdöt ovat aina olleet hankalia. On niin paljon tarkkailtavaa, että se varsinainen tekeminen unohtuu. Kun Tarkkailija juuri oppi lukemaan, tuli vielä yksi hidaste lisää. Kaikki silmiin osuvat tekstit on nyt vain ihan pakko lukea. Ulkovaatteiden pukeminen katkeaa, kun pitäisi lukea kaikkien eteisen kirjahyllyn kirjojen selkämykset. Ruokapöydässä luetaan maito- ja mehupurkit. Näiden lisäksi on tietenkin lukuläksyt luettavana.

Tarkkailija käy myös toimintaterapiassa. Siellä opetellaan kiipeämistä yläsänkyyn, pallonheittelyä, kuperkeikkaa ja rusettisolmua. Keväällä toimintaterapeutti kävi opettamassa pyöräilyä ja talvella opetellaan hiihtämään. Joillekin liikuntatunneillekin toimintaterapeutti on tulossa käymään.

Toimintaterapeutti aina välillä juttelee, että kyllä näitä taitoja pitäisi kotonakin harjoitella: on olemassa tietty määrä liikuntaa, mitä tietynikäisen lapsen pitäisi harrastaa, eivätkä taidot pelkällä harjoittelulla toimintaterapiassa edisty. Kantavana ajatuksena tuntuu olevan, että jokainen lapsi kyllä haluaa näitä taitoja omaehtoisesti harjoitella. Eli lyhyesti: jos lapsi ei liiku, vika on vanhemmissa, jotka eivät anna tilaisuutta liikkua.

Tarkkailijaa ei nyt vain motoristen perustaitojen harjoitteleminen kiinnosta, vaikka hän mielellään toimintaterapiassa käykin. Hän istuu mieluummin lukemassa kuin liikkuu. Välitunneilla hän mieluummin tarkkailee muita kuin osallistuu. Niinpä häntä täytyy patistella liikkumaan. Sähikäinen on jo monissa asioissa häntä taitavampi. Sähikäistä ei tarvitsekaan patistella, vain joskus täytyy toppuutella.

Läksyjen pitäisi patistella harjoittelemaan kotona sellaisia asioita, mitä ei muuten harjoittelisi. Siksi tuntuu hullulta, että sellainen lapsi saa lukuläksyjä, joka muutenkin lukee koko ajan. Tarkkailijan pitäisi saada ihan omat läksyt: lukuläksyjen tilalle neljä rusettisolmua, kolme kopinottoa ja pari kierrosta polkupyörällä kotipihassa.