30. lokakuuta 2014

Virhe! Tai siis.. bugi, errori...

Yhtenä kesänä meiltä laskutettiin liikaa päivähoitomaksua. Kyse oli muutamista kympeistä, korkeintaan satasesta. Viestittelin tästä päiväkodin johtajalle, että korjaa asian. Tämä kutsui minut oikein huoneeseensa, selitteli, esitteli laskelmia ja oli kovasti pahoillaan, pyyteli kovasti anteeksi. Joitakin kuukausia myöhemmin sain kaupungilta puhelun. Virkailija sanoi huomanneensa, että meiltä oli laskutettu liikaa ja että sitä ei ollut korjattu, vaikka piti. Sanoin päiväkodin johtajan olleen niin pahoillaan, että unohti kaikelta anteeksipyytelyltään kokonaan korjata asian. Virkailija hymähti ja sanoi, että nyt se on joka tapauksessa korjattu. Seuraavassa laskussa oli virhe hyvitetty.

Tämä liikalaskutus onkin sitten ainoa asia, mistä päiväkodin johtaja on koskaan ilmaissut olleensa mitenkään pahoillaan. Viime vuosina minulla ei ole enää ollutkaan päiväkodista mitään erityisempää valittamisen aihetta, mutta kun Tarkkailija oli nuorempi, meillä oli todella rankkaa ja työntekijöiden ajattelematon käytös vain pahensi asiaa. Kun asia oli akuutimpi ja Tarkkailija integroidussa erityisryhmässä, sanoin eltolle, että kertoo kyllä aika karusti siitä, mitkä ovat päiväkodin arvot. Ainoa asia, mitä kukaan on koskaan pahoitellut oli tämä laskutusvirhe. Kyse oli kuitenkin pikkuasiasta, joka oli helposti korjattu.

Virheissä on sellainen ominaisuus, että ne voi korjata vain, jos niiden olemassaolo tunnustetaan. Aika harvaa meistä loppujen lopuksi kiinnostaa miettiä, kuka teki virheen ja miksi. Oleellista on katsoa eteenpäin ja korjata se virhe. Oma työni on oikeastaan jatkuvaa virheiden korjailua: harvoin koodi toimii kerralla oikein. Siinä ei voi olla liian herkkähipiäinen eikä myöskään liian syyttelevä. Pahinta mitä voi tapahtua on se, että aletaan peitellä, piilotella tai selitellä virheitä, kun ne ovat vielä korjattavissa.

No, jos tarkkoja ollaan, niin eihän meillä tehdä virheitä. Jos virhe on vielä omalla työpöydällä, puhutaan bugeista ja buginmetsästyksestä. Jos koodi on lähtenyt eteenpäin, aletaan korjata erroreita. Loppuvaiheessa, kun alkaa olla valmista, täytyy jo pitää oikein meteliä, että kyse on pahasta errorista, joka ihan varmasti täytyy korjata. Tai muuten...

Mitä tulee päiväkotiin, niin vaikkei kukaan mitään ole suoraan sanonut, niin sen verran olen viime vuosina palautetta antanut, että uskon tuon olevan tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen paljon parempi paikka kuin silloin, kun Tarkkailija oli tavallisen lapsen statuksella tavallisessa päiväkotiryhmässä. Integroitu ryhmäkin on tässä vuosien mittaan kehittynyt paremmaksi, vaikka ensivaikutelma jo silloin neljä vuotta sitten oli: "Wau! Voiko tällaistakin päiväkodissa olla?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti